Työväenpuolueita

Kaikki taatusti muistavat Sauli Niinistön vuoden takaisen presidentinvaalikampanjan, jossa herra pankkiiri ilmoitti a) vastakkainasettelun ajan olevan ohi ja b) olevansa työväen presidentti. Jälkimmäistä luulin aluksi kavereiden keksimäksi huonoksi läpäksi, mutta ehei, sehän piti paikkansa. Koska itse toivoisin Suomen puolueiden ja poliittisen kentän laitojen eroja mieluummin korostettavan kuin häivytettävän, en ollut erityisen mielissäni a-väittämästäkään. Eduskuntavaalikamppailun Kokoomus aloitti julistautumalla puolueeksi, jolla on korvat. Säälittävin heitto oli sivuston “Onko paskaduuneja olemassa?” -gallup, joka sai murskaavan vastaanoton. Töitä ei todellakaan saisi joutua tekemään hinnalla millä hyvänsä. Kokoomuksen rullaluisteleva sankari jatkaa lempisanansa viljelyä omassa kampanjassaan: Niinistö on tätä nykyä työkansanedustaja. Slogan on entistäkin ontuvampi, onnittelut.

Mutta ei siinä vielä kaikki! Tarjolla olisi samaan hintaan toinenkin työväenpuolue: Keskusta. Turun Sanomien mukaan entisen Maalaisliiton puoluesihteeri Jarmo Korhonen kuvailee Keskustaa paradoksaalisesti “kaupunkilaiseksi työväenpuolueeksi”. Tätä tuskin tarvitsee sen kummemmin kommentoida. Myös katu-uskottava ShamRock-kiertue herättää hilpeyttä. Vähän kuin itseäsi äänestäisit, niinpä niin.

Työväenpuolueita onkin nyt sitten maa pullollaan. Tänä keväänä titteliä kantavat perinteisen Vasemmistoliiton lisäksi ainakin vaalivasemmistolainen SDP, Kokoomus ja Keskusta. Siitä vaan valitsemaan!

Ydinvoimaa ja vaalikoneita

Blogittelu on ollut vähän tauolla, kun viimeiset pari viikkoa ovat olleet yhtä sirkusta. Näytelmä- ja tanssiharjoituksia, kokousta kokouksen perään. Ajattelin siis ilmoitella, että elossa ollaan ja kunnollista päivittämistäkin tapahtunee lähiaikoina.

Vaalit lähestyvät vauhdilla, ja sen huomaa. Mediassa keskustelu on siirtynyt vaaliteemoihin ja isoihin kysymyksiin – erityisesti puheet kuudennesta ydinvoimalasta ovat herättäneet närkästystä tuttujen vasemmistonuorten keskuudessa. Aihetta onkin sivuttu blogosfäärissä kiitettävän paljon mm. Paavon ja Lauran toimesta, joten tyydyn ilmaisemaan pettymykseni esimerkiksi SAK:n (ja itsestäänselvyytenä Elinkeinoelämän Keskusliiton) päättäjiä kohtaan. Uskomatonta, että viidennen virheen rakentamisen ollessa vielä todella pahasti vaiheessa ruvetaan jo vaatimaan seuraavaa! Olisipa hyvä julkistaa ensin vähän ajanmukaisia tietoja siitä, miten paljon rahaa Olkiluoto 3:n pystyttämiseen on jo uponnut. Missä viipyvät uusiutuvat energiamuodot, joita edellistä päätöstä tehtäessä niin isoon ääneen luvattiin tukea?

Maikkarin sivuilla on julkistettu ensimmäinen isompi vaalikone, jonka tekeminen tuntui olevan melkoista hakuammuntaa. Tulokset olivat jotakuinkin sitä, mitä odotinkin, mutta puolueiden väliset erot jäivät osumaprosenteissa aika pieniksi. Miten ihmeessä voin olla 70-prosenttisesti samaa mieltä vaikkapa Keskustan kanssa? Toivottavasti Hesarin ja Ylen vaalikoneet on rakennettu vähän pätevämmin.

Päätin tehdä Veitikan seuraavasta numerosta vaalinumeron, ja eilisessä kokouksessa jutuille tuntui löytyvän tekijöitä paljon helpommin kuin olin kuvitellut. Luvassa on teemaan liittyen pääkirjoituksen lisäksi ainakin nuorten ehdokkaiden haastattelu, gallup ja kolumni oikean ehdokkaan löytämisestä. Elämä taitaa olla pelkkää vaalihälinää maaliskuun kahdeksanteentoista asti, mutta toivotaan tulosten olevan sen mukaisia. Eduskunnassa on paha nuorisovaje – siellä istuu tällä hetkellä yksi ainoa alle 30-vuotias edustaja! Tehdään asialle jotain, jooko?

P.S. Suositun testin mukaan olen tällä kertaa sukupuolineutraali nainen.

Paavo Oulussa

Ellette ole vielä vierailleet suosikkiblogit-listallani olevassa Paavo Arhinmäen blogissa (ja samalla koko sivustolla), suosittelen tekemään niin mitä pikimmiten. Mediaa seuranneet ovat varmasti nimeen jo törmänneetkin. Suosittelen myös hankkimaan tai ainakin lainaamaan Paavon uuden Punavihreä sukupolvi -kirjan, joka on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Jos asuisin Helsingissä, ei olisi epäilystäkään siitä, kenelle antaisin ääneni.

Mutta itse mainokseen: Paavo on Oulussa ensi viikolla. Kannattaa tulla tsekkaamaan, jos suinkin kykenee!

Pohjois-Pohjanmaan Vasemmistonuoret järjestää 10.1.2007 klo 20-22
ravintola Tervasoihdussa (Torinrannassa) keskustelutilaisuuden, jonka
aiheena on “Miksi nuoria vasemmistolaisia tarvitaan eduskuntaan?”.
Puhujina vastikään kirjan julkaissut, radikaali punavihreä poliitikko
Paavo Arhinmäki ja oululainen eduskuntavaaliehdokas, Pohjois-Pohjanmaan
Vasemmistonuorten puheenjohtaja Silla Kakkola. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Samalla saa tietoa Oulun vaalipiirin nuorimmasta vasemmistoehdokkaasta, Silla Kakkolasta, jonka vaalipäällikkönä allekirjoittanut toimii. Vaalit lähestyvät vauhdilla, joten ehdokkaisiin tutustuminen on parasta aloittaa.

P.S. Paavolla on muuten hallussaan kolanjuonnin Suomen ennätys.

Ehdotuksia Vanhaselta

Laura Tuominen vertailee blogissaan Vanhasen hallituksen surkeimpia ministereitä, RKP:n Jan-Erik Enestamia ja SDP:n Kari Rajamäkeä, joiden huonous on kyllä jotain ihan uskomatonta. Ympäristöministeri Enestam (joka juuri luovutti pestinsä Stefan Wallinille) on onnistunut ainoastaan talouden asettamisessa ympäristöarvojen edelle, ja sisäministeri Rajamäki on tehnyt kaikkensa lietsoakseen rasismia ja muukalaisvihaa. Vasemmistonuorten foorumin äänestys hallituksen huonoimman ministerin tittelistä näyttää tällä hetkellä voittoa Rajamäelle, jonka itsekin valitsin. Koska maahanmuuttajakysymykset ovat minulle erityisen tärkeitä, olen melkoisen katkera Rajamäen tekemästä äänekkään maahanmuuttajavastaisesta politiikasta. Myös Asem 06 -sekoilut ovat edelleen tuoreessa muistissa. Rajamäen ministeriys kertoo jotain SDP:n tilasta. Kyllä hävettäisi olla demari.

Vaan ei hyvin mene itse pääministerilläkään: Vanhanen ehdotti vastikään lukukausimaksuja jatko-opiskelijoille ja Euroopan talousalue Etan ulkopuolisille opiskelijoille. Opetusministeri Antti Kalliomäki onneksi tyrmää ehdotuksen päivän Iltalehdessä. Maksuton koulutusjärjestelmä on yksi Suomen vasemmiston tärkeimmistä saavutuksista, ja kaikenmoiset lukukausimaksut ovat selviä askeleita kohti sen tuhoamista. Ei ole myöskään perusteltua laittaa ulkomaalaisia opiskelijoita maksamaan opiskelustaan, kun suomalaisetkaan eivät siitä maksa – eikä Suomi totta puhuen muutenkaan ole mikään unelmien opiskelumaa maailmalla. Todennäköisesti muualta tulevat opiskelijat vain vähenisivät entisestään. Koulutuksen tulee olla ilmaista ja saatavilla kaikille, pankkitilin nollien määrästä riippumatta.